Mehiläistuotekoulutusta Helsingin seudulla

17.12.2015

Yhdistys on käynnistänyt mehiläistuotekoulutuksen järjestämällä mehiläisvahavoide- ja saippuakursseja. Järjestämme jatkossakin näitä kursseja. Päivitämme tulevat kurssit sivuillemme sitä mukaa kuin kurssisuunnittelumme etenee.

Mehiläistuotekoulutusta Helsingin seudulla

Monien Helsingin Seudun Mehiläishoitajat ry:n tapahtumien suosio on yllättänyt, eivätkä kaikki kiinnostuneet ole sopineet kursseille mukaan. Tänä vuonna väkeä kiinnostivat erityisesti mehiläisvahavoidekurssit ja saippuan valmistuskurssi.

Mehiläisvahavoidekurssit
Ensimmäisen mehiläisvahavoidekurssin järjestimme vuosi sitten ja viimeisen marraskuun lopussa. Kursseilla käsiteltiin mehiläisvahavoiteiden raaka-aineet, valmistusvälineet ja valmistustekniikka. 
Kouluttajamme Tiina Laurikainen kertoi voiteissa käytettävistä vahoista ja perusöljyistä, niiden vaikutuksista, tuoksuista ja käyttäytymisestä sekä eteerisistä öljyistä.
Kurssilla meille selvisi, miten oikeilla raaka-ainevalinnoilla ja valmistustekniikoilla saadaan halutun tuntuisia, vaikuttavia ja hoitavia voiteita. Kurssille varatuilla välineillä voiteiden valmistus lähti sujuvasti käyntiin. Tarkalla valmistustekniikalla, puhtailla raaka-aineilla ja desinfioiduilla voiderasioilla voiteiden säilyvyydeksi saadaan 6 - 12 kk. Näin valmistetuissa vedettömissä voiteissa eivät kasva homeet, hiivat ja aerobiset bakteerit. Jokainen sai kotiinviemiseksi kolme erilaista kurssilla valmistettua voidetta.

Saippuan valmistuksen historiaa
Saippuaa on valmistettu ainakin 2800 eaa lähtien. Legendan mukaan saippua keksittiin Tiber-joen varrella Roomassa. Suomessa saippuan käyttö yleistyi 1500-luvulta lähtien ensin ylhäisön keskuudessa.  Parisataa vuotta myöhemmin siitä tuli jo yleinen kansanhyödyke. Suomessa saippuaa valmistettiin maatiloilla ja kodeissa koivuntuhkasta, rasvaisesta teurasjätteestä ja vedestä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.  

Mehiläisvahasaippuan valmistuskurssi
Aluksi kouluttaja Jaana van Schevikhoven kertoi saippuan valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, kuten vahoista, rasvoista, öljyistä ja lipeästä. Onnistunut saippuan valmistus on tarkkaa työtä niin aineiden oikeiden mitoituksien kuin valmistustekniikan ja huolellisuuden suhteen.
Kurssilla käytettiin kylmämenetelmää, jossa saippuaseosta ei kuumenneta valmistuksen aikana. Raaka-aineina oliivat lipeä, kasviöljy ja mehiläisvaha.
Varo-ohjeista tärkein on lipeärakeiden sulattaminen veteen. Tällä vältetään roiskuminen ylikuumenemistilanteessa. Lipeän voimakkaan syövyttävän ominaisuuden vuoksi unohtaa ei sovi myöskään suojata silmät ja paljas iho.

Saippuamassan muotteihin täyttämisen jälkeen saippuan valmistuminen kestää noin kuukauden. Saippuan valmistuksessa tapahtuu kemiallinen reaktio, jossa kemialliselta koostumukseltaan happoja olevat rasvat reagoivat emäksisen lipeän eli natriumhydroksidin kanssa. Lopputuloksena syntyy rasvahappojen suoloja eli saippuaa. Muutamien kurssilla valmistettujen saippuoiden reaktiossa oli havaittavissa lämpöä, mikä  on normaalia. Valmistamisen alkuvaiheessa saippuan massa on korkean emäksisyyden takia syövyttävää.
Kurssilla tehdyt saippuat on kotioloissa havaittu hyviksi.